"Onhan ne ihania..."

Niinpä, ihania varsinkin kun katselee kuvia koiranpennuista ruusunpunaisilla laseilla, ikäänkuin vertauksena. Kasvattaja on yleensä tehnyt ISON ja vaativan työn päästäkseen siihen pisteeseen, että pentuja todella on tulossa. Ensin täytyy narttu kasvattaa sen ikäiseksi, että pentuja voisi ajatella ja sitten on tehtävä roppakaupalla terveystutkimuksia, etsittävä se "puoliso" eli omaa ihannetta vastaava, terve ja terverakenteinen kaikinpuolin mukava uros. Joskus joutuu matkustamaan ulkomaille asti, joskus on käytettävä ns pakasteurosta ja joskus voi olla niin hyvin, että ihan Suomesta löytyy sopiva vastapuoli. Toisinaan astutus onnistuu hyvin ja toisinaan yrityksistä huolimatta mitään ei ole tulossa. Pettymyksiä mahtuu paljon vuosien varrelle, mutta paljon myös ilonaiheita! Onhan ne pennut niin mahdottoman paljon elämää ilostuttamassakin ennen luovutusta, vaikka työmäärä on SUURI ja pentujen takia saa olla lähes 24/7 ns töissä.